Kylvönurmikon alkuhoito

Kastelu:

Helpoimmalla pääsee kun antaa luonnon hoitaa nurmikon kastelu ja kastelee vain kuumimpana aikana. Tällöin et ole sidottu nurmikon säännölliseen sadettamiseen. Jos kastelun kuitenkin aloittaa sitä on jatkettava ja huolehdittava että maa kastuu kerroksessa jossa siemenet ovat. Itämisen jälkeen kastelumäärää on lisättävä, jotta kasvualue kastuu kokonaan.

Leikkaus:

• Ensimmäinen leikkaus tehdään kun kasavusto on 8-10cm korkea, jolloin korkeudesta leikataan n. yksi kolmasosaa
  
• Seuraavilla kerroilla leikkauskorkeutta lasketaan vähitellen (1cm/kerta) haluttuun korkeuteen
  
• Leikkurin terien on oltava terävät. Terien teroitus on hyvä tehdä syksyisin (ja välittömästi jos on osunut leikkurilla esim. kiveen)
  
• Itäneestä nurmikosta yksivuotiset rikkakasvit häviävät nurmikkoa leikkaamalla
  Talven jälkeen roustetta jyrätään verkkojyrällä, jolloin juuristo tiivisryy uudelleen maahan
  
• Kellertävälle nurmelle normaalia vähemmän lannoitetta (typen puute)
  

Nurmikon perustus: Kylvö

1. Ennen kylvöä nurmikon pinta on tiivistettävä ja sen on oltava tasainen. Kasvualusta on riittävän tiivis kun askeleen jälki näkyy mutta kenkä ei uppoa kasvualustaan. Riittävä tiivistys estää kasvulaustan painumisen myöhemmin. Tiivistys tapahtuu parhaiten nurmikkojyrällä, jossa on metalliverkosta tehty jyrä ja painona esim kiviä 60-100 kg. Myös vesi- ja hiekkatäytteiset umpijyrät ovat käyttäkelpoisia. Aluetta jyrätään ristiin rastiin ja tasataan aina välillä lanalla tai haravalla, kunnes pinta on tasainen ja tiivis.
   
2. Olosuhteet itämiselle ovat otolliset kun maan lämpötila on +8 astetta celsiusta tai enemmän ja kosteutta on riittävästi.
   
3. Parasta kylvöaikaa on varhaiskevät ja alkukesä ennen kesäkuun puoliväliä, jotta vältytään kuivattavilta helteiltä itämisvaiheessa. Myös rikkakasvit valtaavat nopeasti tilaa heikosti itävältä nurmikolta. Syyskylvö on hyvä tehdä välillä 15.8.-20.9. sillä liian myöhäinen kylvö ei ehdi vahvistua ennen talvea.
   
4. Sopiva siemenmäärä kylvössä on 2-3 siementä cm kohden ja käytännössä 1,5-3 kg siemeniä aarilla. Käsin kyvössä kylvettävän alueen siemenseos jaetaan kahteen osaan ja kylvetään ristiin. Tärkeintä on tasainen kylvö ja reunat kannattaa kylveä viimeiseksi. Kylvä tyynellä säällä ja myötätuuleen.
   
5. Kylvön jälkeen siemen mullataan n. 1 cm syvyyteen esim haravalla. Kylvön jälkeen nurmikko jyrätään vielä kerran, mutta ei jos kasvualusta on kostea, jolloin multa tarttuu jyrään ja sotkee pinnan.
   

HUOM! Siirtonurmikolle on tehtävä samat kasvualustatyöt kuin kylvönurmikolle ja kasteltava runsaasti kahden viikon ajan.

Nurmikon perustus: Kasvualustan valmistelu

1. Aluksi raivataan haitalliset esteet ja materiaalit - kannot, kivet, yms.
   
   
2. Maa tasataan niin, että kasvualusta (multaseos) voidaan levittää halutun pakuisena koko alueelle. Maa myös muotoillaan tulevan kasvualustan pinnan muotoon. Alusrakenteessa olevat painanteet ja kuopat täytetään vettä läpäisevällä, hiekkapitoisella täytemaalla tai hiekalla, jotta vesi ei jää seisomaan painanteisiin.
   
   Maan tiivitymistä on varottava! Työkoneet tiivistävät maata ja liian tiivis maa aiheuttaa vedenläpäisyongelmia ja jopa mekaanisen esteen juurten kasvulle. Avuksi maan jyrsintä, kyntö ja maan kääntäminen lapiolla. Koneiden pyörien alle voi laittaa kovalevyä tai vaneria ajosillaksi.
   
   
3. Myös maan kuivatuksesta on huolehdittava. Pintavedet on johdettava pois nurmikolta ja nurmikkoalueen kallistuksen on oltava vähintään 2-3%. Kallistus on tehtävä aina rakennuksesta poispäin (5% kallistus 3 metrin matkalla seinästä). Näin estetään routa- ja vesivauriot.
   
   Pintakallistuksen lisäksi kuivatusta voidaan tehostaa salaojituksella. Salaoja tulisi kaivaa 40-80 cm syvyyteen ja siihen liittyvät kokoojaojat 80-100 mm ja imuojat 40-80 mm syvyyteen.
   
   
4. Kun kallistuksista ja mahdollisesta salaojituksesta on huolehdittu, pohjamaan päälle voi lisätä varsinaisen kasvualustakerroksen. Mikäli kasvualustaseosta ei ole lannoitettu ja kalkittu, tehdään se paikan päällä. Mullantoimittaja on velvollinen antamaan todistuksen kasvualustan ravinnepitoisuuksista ja rakenteesta (rakeisuuskäyrä). Viherympäristoliiton sivuilta saat suositeltavat rakeisuuskäyrät.
   
   Kasvualusta levitetään pohjamaan päälle tasaisesti n. 15-20 cm kerros. Aluksi karkeasi lapiolla tai ruotsalaisella kuokalla ja sen jälkeen haravalla. Haravoidaan ja poistetaan ylimääräinen aines kunnes maa on riittävän tasaista. Haravoidaan järjestelmällisesti keskeltä reunoille.
   

Nurmikon perustus: Siemenseoksen valinta

Nurmikko on vehreä ja kukoistava katseenvangitsija jos sen asennuksen hoitaa huolella. Asennettavan nurmikon on kestettävä niin kylmät talvet kuin paahteiset kesäpäivätkin - ja kenties myös perheen viikottaiset pallopelit. Siksi nurmikkoseoksen valinnassa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota nurmikkoon kohdistuvaan rasitukseen, kasvupaikkatekijöihin ja nurmikon hoitotapaan.

Nurmikonsiemeniä on montaa eri lajia, joista yleisimmät ovat niittynurmikka, punanata, nurmirölli ja englanninraiheinä. Eri siemenlajien ominaisuudet täydentävät toisiaan ja se kuinka paljon mitäkin siementä seoksessa on kertoo, mitä nurmikolta voidaan odottaa. Kannattaa valita matalakasvuisia nurmikkokasveja hoidon helpottamiseksi, ja siemenistä tulisi aina saada myös vakuustoditus, jolla varmistetaan siementen terveys ja korkea laatu. Nurmikot jaetaan kolmeen eri laatuluokkaan: EXTRA, 1 ja 2.

Yleisimmät nurmikkokasvit:

• niittynurmikka: kestävä peruslaji
  
• punanata: kestävä peruslaji
  
• nurmirölli: ei kestä kulutusta, heikko talvenkestävyys
  
• englanninraiheinä: itää nopeasti (suojaa hitaammin itäviä nurmikkokasveja), huono talvekestävyys ja säilyy vain 1-3 vuotta