Nurmikon vuosi

Kevät

Nurmikko haravoidaan hyvin kun se on kuivunut ja tallauksen kestävää. Aukkopaikat kylvetään ja nurmi lannoitetaan typpipitoisella lannoitteella. Kalkitaan jos maa on hapanta ja kastellaan tarvittaessa.

Kesä

Leikkaa nurmikko noin kerran viikossa ja kanttaa reunat n. 1-2 kertaa kasvukaudessa. Kastele tarvittaessa (20 cm syvyydeltä). Hyvin perustettu ja hoidettu nurmi kestää lyhyitä poutajaksoja. Kastelu kannattaa tehdä illalla tai pilvisellä säällä. Lannoitus on hyvä tehdä kesäkuun lopulla.

Syksy

Nurmikko haravoidaan syksyllä huolellisesti ja loppukesällä nurmi kannattaa jättää pitkäksi, sillä se kerää vararavintoa talveksi. Kun kasvukausi on päättynyt, nurmi leikataan lyhyeksi talvituhosienten ehkäisemiseksi. Ennen lumen tuloa voi myös levittää talvituhosienten torjunta-ainetta. Kalkitaan tarvittaessa (kalkitus tulisi tehdä n. 2-3 vuoden välein).

Nurmikon hoito

Leikkaus

• Leikataan niin usein, että nurmi näyttää hoidetulta (yleensä kerran viikossa)
  
• Nurmen sopiva leikkuukorkeus on 4-5 cm, mutta varo leikkaamasta kerralla enempää kuin yksi kolmasosa ruohon korkeudesta. Ruoho elpyy hitaasti jos sitä on leikattu liikaa. Leikkaa nurmikko viimeistään kun nurmen pituus on 10 cm. Jos leikkaat nurmen liian lyhyeksi se voi kellastua ja harveta.
  
• Leikkuusuuntaa on vaihdeltava, jotta leikkuujälki pysyy siistinä. Huomioi myös että leikkuualueet ovat limittäin, jolloin leikattujen alueiden väliin ei jää ruohotupsuja.
  
• Liiallinen leikkuujäte kerätään pois, sillä se haittaa kasvua. Pienet määrät voi jättää nurmelle typpi-lannoitteeksi.
  
• Ruohonleikkurin terien on oltava terävät
  
• Helteellä nurmikon voi jättää pidemmäksi, jolloin se suojaa nurmikon juuria paahteelta.
  

Nurmikkoalueen säännöllien muoto helpottaa leikkausta. Nurmikon reunan on myös liityttävä viereiseen pintaan (kuten kiveykseen tai kulkukäytävään) loivasti, jotta leikkuria on helppo käyttää. Rinteessä leikkaaminen vaatii erityistä tarkkuutta. Lisäksi voit joutua viimeistelemään nurmikon reunoja ruohosaksilla tai trimmerillä leikkuun yhteydessä, sekä muotoilemaan kulkuväyliä kanttauslapion ja linjalangan avulla. Muotoilu tulisi tehdä 1-2 kertaa kasvukaudessa.

Paikkaus

1. Poistetaan huono nurmikko ja muokataan, sekä mahdollisesti lisätään kasvualustaa
   
2. Kylvetään kohtaan uusi nurmikkoseos ja haravoidaan päälle hieman multaa.
   
3. Kastellaan usein kunnes nurmi juurtuu
   

Lannoitus

• Lannoitus tehdään mielellään maa-analyysiin perustuen (Viljavuuspalvelu Oy). Maa-analyysi tulisi tehdä n. 5 vuoden välein.
  
• Lannoite levitetään tasaisesti pussissa olevien ohjeiden mukaan
  
• Yleislannosta voidaan käyttää lumien sulettua. Myös pitkävaikutteiset (kesto) lannoitteet ovat hyviä.
  
• Lannoitteet tulee valita huolella sillä riittävä ja oikeanlainen lannoitus vähentää nurmikon vedentarvetta. Typpipitoinen lannoite (esim. Kekkilän puutarhalannoite, puutarhan yleislannos) on hyvä valinta keväällä ja kasvukuden aikana. Se levitetään 2-3 kertaa ennen sadetta tai kastelua. Vähätyppinen fosfori-kalium lannos puolestaan valmistaa nurmea talvilepoon, ja siksi se tulisi antaa elokuun loppuun mennessä.
  
• Lannoituskertojen määrä riippuu hoidon tasosta ja mahdollisista ravinnepuutoksista
  

Kalkitus

Kalkki

• vähentää maan happamuutta
  
• parantaa maan rakennetta
  
• lisää pieneliötoimintaa
  

Turve, hiekka ja kompostimulta

• parantavat maan rakennetta

Jos nurmikko on perustamisvaiheessa hyvin kalkittu, kalkitusta ei tarvita n. 2 vuoteen. Muuten kalkitus n. 2-3 vuoden välein.

Ilmastointi (Ilmastus)

• Voidaan tehdä milloin vain ja useita kertoja (myöhään syksyllä edistää roudan murustavaa vaikutusta)
  
• Hiekkaa haravoidaan ilmastusreikiin
  
• Myös pystyleikkuu kuohkeuttaa multaa ja ilmastoi nurmikkoa
  
• Leikkauksen jälkeen lannoitetaan ja levitetään hiekkaa
  

Talvivauriot

Jääpolte

• routaantuneen maan päälle jäätyneen veden aiheuttama nurmikon kuoleminen

Jääpoltteen torjunta

• perustusvaiheessa nurmikossa ei saa olla painateita
  
• pinta muotoillaan kaltevaksi
  
• jääkerros rikotaan keväällä
  
• kuollut ja painunut nurmikko korjataan

Talvituhosienet

• tavallisin syy nurmikoiden talvivaurioihin
  
• leviävät parhaiten roudattomassa maassa lumipeitteen alla
  
• tuhot näkyvät laikkuisuutena ja ruskeanharmaana värinä
  
• torjunta saatavilla torjunta-aineilla, jotka ruiskutetaan myöhään syksyllä (Baykor, Chipco Green)
  

Myyrät

• yleensä ei suuri ongelma nurmikoilla
  
• multakeot tastaan ja kylvetään uudet siemenet
  

Sammal

• maanpinta liian tiivis
  
• ravinteiden puute
  
• varjoisa kasvupaikka
  
• liiallinen kosteus keväällä ja syksyllä
  
• sammal ei kestä kulutusta
  
• sammalta voi estää lannoittamalla ja ilmastamalla
  

Kylvönurmikon alkuhoito

Kastelu:

Helpoimmalla pääsee kun antaa luonnon hoitaa nurmikon kastelu ja kastelee vain kuumimpana aikana. Tällöin et ole sidottu nurmikon säännölliseen sadettamiseen. Jos kastelun kuitenkin aloittaa sitä on jatkettava ja huolehdittava että maa kastuu kerroksessa jossa siemenet ovat. Itämisen jälkeen kastelumäärää on lisättävä, jotta kasvualue kastuu kokonaan.

Leikkaus:

• Ensimmäinen leikkaus tehdään kun kasavusto on 8-10cm korkea, jolloin korkeudesta leikataan n. yksi kolmasosaa
  
• Seuraavilla kerroilla leikkauskorkeutta lasketaan vähitellen (1cm/kerta) haluttuun korkeuteen
  
• Leikkurin terien on oltava terävät. Terien teroitus on hyvä tehdä syksyisin (ja välittömästi jos on osunut leikkurilla esim. kiveen)
  
• Itäneestä nurmikosta yksivuotiset rikkakasvit häviävät nurmikkoa leikkaamalla
  Talven jälkeen roustetta jyrätään verkkojyrällä, jolloin juuristo tiivisryy uudelleen maahan
  
• Kellertävälle nurmelle normaalia vähemmän lannoitetta (typen puute)
  

Nurmikon perustus: Kylvö

1. Ennen kylvöä nurmikon pinta on tiivistettävä ja sen on oltava tasainen. Kasvualusta on riittävän tiivis kun askeleen jälki näkyy mutta kenkä ei uppoa kasvualustaan. Riittävä tiivistys estää kasvulaustan painumisen myöhemmin. Tiivistys tapahtuu parhaiten nurmikkojyrällä, jossa on metalliverkosta tehty jyrä ja painona esim kiviä 60-100 kg. Myös vesi- ja hiekkatäytteiset umpijyrät ovat käyttäkelpoisia. Aluetta jyrätään ristiin rastiin ja tasataan aina välillä lanalla tai haravalla, kunnes pinta on tasainen ja tiivis.
   
2. Olosuhteet itämiselle ovat otolliset kun maan lämpötila on +8 astetta celsiusta tai enemmän ja kosteutta on riittävästi.
   
3. Parasta kylvöaikaa on varhaiskevät ja alkukesä ennen kesäkuun puoliväliä, jotta vältytään kuivattavilta helteiltä itämisvaiheessa. Myös rikkakasvit valtaavat nopeasti tilaa heikosti itävältä nurmikolta. Syyskylvö on hyvä tehdä välillä 15.8.-20.9. sillä liian myöhäinen kylvö ei ehdi vahvistua ennen talvea.
   
4. Sopiva siemenmäärä kylvössä on 2-3 siementä cm kohden ja käytännössä 1,5-3 kg siemeniä aarilla. Käsin kyvössä kylvettävän alueen siemenseos jaetaan kahteen osaan ja kylvetään ristiin. Tärkeintä on tasainen kylvö ja reunat kannattaa kylveä viimeiseksi. Kylvä tyynellä säällä ja myötätuuleen.
   
5. Kylvön jälkeen siemen mullataan n. 1 cm syvyyteen esim haravalla. Kylvön jälkeen nurmikko jyrätään vielä kerran, mutta ei jos kasvualusta on kostea, jolloin multa tarttuu jyrään ja sotkee pinnan.
   

HUOM! Siirtonurmikolle on tehtävä samat kasvualustatyöt kuin kylvönurmikolle ja kasteltava runsaasti kahden viikon ajan.

Nurmikon perustus: Kasvualustan valmistelu

1. Aluksi raivataan haitalliset esteet ja materiaalit - kannot, kivet, yms.
   
   
2. Maa tasataan niin, että kasvualusta (multaseos) voidaan levittää halutun pakuisena koko alueelle. Maa myös muotoillaan tulevan kasvualustan pinnan muotoon. Alusrakenteessa olevat painanteet ja kuopat täytetään vettä läpäisevällä, hiekkapitoisella täytemaalla tai hiekalla, jotta vesi ei jää seisomaan painanteisiin.
   
   Maan tiivitymistä on varottava! Työkoneet tiivistävät maata ja liian tiivis maa aiheuttaa vedenläpäisyongelmia ja jopa mekaanisen esteen juurten kasvulle. Avuksi maan jyrsintä, kyntö ja maan kääntäminen lapiolla. Koneiden pyörien alle voi laittaa kovalevyä tai vaneria ajosillaksi.
   
   
3. Myös maan kuivatuksesta on huolehdittava. Pintavedet on johdettava pois nurmikolta ja nurmikkoalueen kallistuksen on oltava vähintään 2-3%. Kallistus on tehtävä aina rakennuksesta poispäin (5% kallistus 3 metrin matkalla seinästä). Näin estetään routa- ja vesivauriot.
   
   Pintakallistuksen lisäksi kuivatusta voidaan tehostaa salaojituksella. Salaoja tulisi kaivaa 40-80 cm syvyyteen ja siihen liittyvät kokoojaojat 80-100 mm ja imuojat 40-80 mm syvyyteen.
   
   
4. Kun kallistuksista ja mahdollisesta salaojituksesta on huolehdittu, pohjamaan päälle voi lisätä varsinaisen kasvualustakerroksen. Mikäli kasvualustaseosta ei ole lannoitettu ja kalkittu, tehdään se paikan päällä. Mullantoimittaja on velvollinen antamaan todistuksen kasvualustan ravinnepitoisuuksista ja rakenteesta (rakeisuuskäyrä). Viherympäristoliiton sivuilta saat suositeltavat rakeisuuskäyrät.
   
   Kasvualusta levitetään pohjamaan päälle tasaisesti n. 15-20 cm kerros. Aluksi karkeasi lapiolla tai ruotsalaisella kuokalla ja sen jälkeen haravalla. Haravoidaan ja poistetaan ylimääräinen aines kunnes maa on riittävän tasaista. Haravoidaan järjestelmällisesti keskeltä reunoille.
   

Nurmikon perustus: Siemenseoksen valinta

Nurmikko on vehreä ja kukoistava katseenvangitsija jos sen asennuksen hoitaa huolella. Asennettavan nurmikon on kestettävä niin kylmät talvet kuin paahteiset kesäpäivätkin - ja kenties myös perheen viikottaiset pallopelit. Siksi nurmikkoseoksen valinnassa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota nurmikkoon kohdistuvaan rasitukseen, kasvupaikkatekijöihin ja nurmikon hoitotapaan.

Nurmikonsiemeniä on montaa eri lajia, joista yleisimmät ovat niittynurmikka, punanata, nurmirölli ja englanninraiheinä. Eri siemenlajien ominaisuudet täydentävät toisiaan ja se kuinka paljon mitäkin siementä seoksessa on kertoo, mitä nurmikolta voidaan odottaa. Kannattaa valita matalakasvuisia nurmikkokasveja hoidon helpottamiseksi, ja siemenistä tulisi aina saada myös vakuustoditus, jolla varmistetaan siementen terveys ja korkea laatu. Nurmikot jaetaan kolmeen eri laatuluokkaan: EXTRA, 1 ja 2.

Yleisimmät nurmikkokasvit:

• niittynurmikka: kestävä peruslaji
  
• punanata: kestävä peruslaji
  
• nurmirölli: ei kestä kulutusta, heikko talvenkestävyys
  
• englanninraiheinä: itää nopeasti (suojaa hitaammin itäviä nurmikkokasveja), huono talvekestävyys ja säilyy vain 1-3 vuotta
  

Puutarhakaupan vuosi

Tammikuu

• joulukoristeiden siivoaminen pois
  
• viimeiset hetket tilata kasvit kevääksi
• uusien työntekijöiden koulutus
• tammi- ja helmikuussa myydään eniten leikkotulppaaneja

Helmikuu

• ystävänpäivän kukat ja asetelmat esille
• huonekasvien super-myyntiaikaa
• varjostuskankaat esille (ahava)
  
• taimien ja aikaa vaativien kasvien, kuten pelargonien kasvatus siemenestä (niissä myymälöissä joissa kasvatetaan omat kasvit)

Maaliskuu

• pääsiäiskukat ja asetelmat esille (esim. kevään sipulikasvit)
  
• kukkaruukkuja, multaa, kasviravinteita ja tuholaistorjunta-aineita myydään paljon

Huhtikuu

• kevätkukat kuten orvokit esille ja viimeistään nyt myös sipulikasvit kuten krookukset ja narsissit myyntiin
  
• viimehetket myös kesätyöntekijöiden koulutukselle

Toukokuu

• äitienpäiväkukat esille (ruukku-, köynnös- ja ryhmäruusut, hortensiat, sekä leikkokukat)
  
• toukokuusta juhannukseen vilskettä

Touko-, kesä- ja heinäkuussa on taattava lapioiden, kastelukannujen ja -letkujen, sekä puutarhahanskojen saatavuus.


Elokuu

• krysanteemien myynti alkaa
• valaisimilla ja lyhdyillä kysyntää
• puutarhakalusteiden poistomyynti
• uudet taimet myyntiin (syysyistutus)
• haravoilla kysyntää
• taimi- ja perenna-ale

Syyskuu

• hiekoitushiekka myyntiin
• lumilapiot esille
  
• kanervilla menekkiä

Lokakuu

• loppuunmyynti ja ulkotilojen tyhjäys
• joulutavarat esille
• vainajien päivän kukat myyntiin
  

Marraskuu

• pikkujoulukukat ja uutuudet kuten Pinsettia (vaal. pun. joulutähti) myyntiin
• lisää joulutavaroita esille
  
• valosarjojen kysyntä alkaa

Joulukuu

• itsenäisyyspäivän kukat ja asetelmat myyntiin (tai tilaustyönä)
  
• joulukukat ja asetelmat esille
• viimeiset joulukoristeet myyntiin